A weekend with my dearest A

You know what’s the hardest part in living in Paris? It's seeing people come and go. Meeting new people, making new friends all the time and then having to say goodbye. Paris is a place where everyone wants to come but why can’t they stay here? When I first came to Paris and worked as an au pair, I had au pair friends from all over the world. But most of them were in Paris just for six months or one year and then went back to their country to start their studies or whatever. But it was okay back then, even though I knew that I had come to Paris to stay, I understood that for most of my friends, Paris was just a phase, a fun experience, but their life was somewhere else. I spent wonderful time together with those girls and it’s great to see them when they come to Paris for holidays. But yeah, I knew that they were not going to stay, same for all the exchange students or other "gap year in Paris" people I've made friends with. This fall W and G, two of my old aupair friends came back to France to study and that's awesome but soon they will be leaving again...

But it's so much worse when you think that someone is like you. When you think that someone loves Paris as much as you do and is never going to leave. And then suddenly that person decides to move. That happened to me this summer. There used to be me, A, M and T, four foreign girls in Paris. We spent so much time together, sometimes only two or three of us but all four always when we managed to organize our time. Sometimes we didn't have time to see us that often but I still knew that my girls where near me, that I could talk to them or meet up for coffee whenever I wanted. We were all so Parisian, if someone asked us for how long we were going to stay in Paris, we would say that we were not going anywhere, that Paris was our home. I took us four for granted and that's why I was so shocked when A and M decided to leave. A started her studies in Stockholm this fall and M moved back to Hawaii. So now there's only me and T left of us four. I miss us all being together and I feel like a part of me is missing. I often think about one evening this summer when we were at M’s place. We spent hours lying on M’s bed, just talking, laughing and enjoying each other’s company. We didn’t know it back then but that was the last time we were all four together and I don’t know when the next time is going to be.

But this weekend was wonderful because two became three for a couple of days: A came to Paris! I can’t even explain how great it has been to have her back here. And normally I don’t even see T that often because we’re both so busy but this weekend I got to spend a lot of time with her too. That was amazing. And I know I’ll be crying tomorrow when A leaves because A, Paris is not the same without you!

lunch catch up in le Marais

so cute A. And the cheescake was yummy too

girls night

T trying on A's new jacket



Walking around in le Marais



A's French breakfast on Saturday morning

When I came to Paris almost three years ago I didn’t know anyone. And like I said, in the beginning most of the people I met left Paris quite soon. But this year I’ve made many new French friends and got closer with some I already knew. That makes me really happy and I feel like I’m finally finding my place here and getting into the French life.

Examples from this week: (yep I know, I should study more and socialize less…)

Wednesday night I went out with my Finnish friend E and we bumped into this group of really fun French guys.

me and my clone, the other blond Finnish girl who has the same name as me and who also used to live next to me and work at the same place than me.

meeting French guys is easy, right E?

 

Thursday evening I had dinner with S, P and two other French girls. S, it was so nice of you to invite me too, I would love to get to know you better.

P attacking S's apple pie

 

Friday afternoon I met up with S and R, my favorites from my old school (L and L you should have come too!)

And Saturday night I spent a perfect soirée with A,T, M (now I’m talking about the Australian M, not the Hawaiian, don’t get confused with my letters ;)) and the best French people we know.

I'll never let you go

A stole my jacket!



party time!

I’m so grateful to have you all in my life and I’m also really grateful that I make friends easily even though I live in a foreign country. I know it could be a lot more difficult. And all my friends who are not in Paris I miss you and you’re always in my thoughts.

xoxo: Emi

 

Ps. J and M, I know you might have to or want to live somewhere else sometime in the future and I’m already a bit concerned about that. If you ever leave me I don’t know how I would survive.

Back to life

 

Hey everyone, I'm alive again! These two weeks at Uni have been crazy but now I have a little break from exams and presentations so I'm trying to get my life back (before the crazyness starts again right before Christmas holidays...) On Friday at school we were counting minutes and when the super hard week was finally over I felt so happy I wanted to scream and jump around. And this weekend was perfectly relax, I didn't even think about school. The only thing I should have done was Spanish homework but even that felt impossible so I decided to take it easy and woke up at 6 this morning to do them.

Friday night I spent time with my Dutch friend W. We had dinner at a Sushi buffet at Bastille. It was delicious and so much fun ordering all the weird portions we had never tasted. And it's so cheap! Only 16 euros and you can eat as much as you want. But if you order something and don't eat it, then you have to pay more. We ordered something that in the picture looked like a boal of various pieces of fish but actually there were like three pieces of fish on the top and the rest was just rice. We really had troubles finishing all the rice because a) we had eaten too much and b) we are not experts in using chopsticks... :)

 

Hey kaikki, mä oon elossa taas! Viimeset kaks viikkoa koulussa on ollu ihan hullun kiireiset, mutta nyt on onneks pieni tauko kokeista ja esitelmistä eli koitan taas ehtiä tehdä jotain muutakin kun opiskella (ennen kun kamala koe- ja esitelmäputki alkaa taas alusta vielä ennen joulua...) Perjantaina koulussa me laskettiin minuutteja ja kun raskas viikko viimein oli ohi, olin niin ilonen, että teki mieli kiljua ja hyppiä ympäriinsä. Ja tää viikonloppu oli ihanan rento, mä en edes ajatellut koulua. Ainut asia, mikä mun ois pitänyt tehä oli espanjan läksyt, mutta sekin tuntui niin mahdottomalta, että päätin vaan ottaa rennosti ja heräsin tänä aamuna kuudelta, että ehin tehä ne.

 

Perjantai-iltana näin pitkästä aikaa hollantilaista ystävääni W:a. Me syötiin Bastillella Sushi Buffetissa. Ruoka oli hyvää ja oli hauskaa tilata kummallisen näköisiä annoksia, joita ei oltu koskaan kokeiltu. Ja se on ihan älyttömän halpaa! 16:a eurolla saa syödä niin paljon, kun haluaa, mutta jos tilaa jotain, eikä jaksa syödä kaikkea, niin sit täytyy maksaa lisää. Me tilattiin jotain, mikä kuvassa näytti kalalajitelmalta, mutta oikeesti siinä oli ehkä kolme palaa kalaa ja kalojen alla iso kulhollinen pelkkää riisiä. Me ei meinattu millään saada syötyä kaikkea riisiä, koska a) me oltiin syöty niin paljon ja b) syömäpuikoilla on kauheen hankalaa saada otetta pienistä riisin paloista... :)

 



Eating all this and what are we ordering next?



my beautiful W

Then saturday, work and after that: party time! It's always fun partying with my favorite French friends (+ T who's not French), this time we celebrated P's 30th birthday. She had reserved an upper floor from a bar just for us and the theme of the evening was "chic détail choc", meaning that you should dress chic but add a shocking detail to your outfit. P gave us as an instruction: "le détail qui tue", and took it literally herself bringing a gun. I didn't wanna look ridiculous so my detail was just shocking glitter eyes. Although it was the most shocking for me because I didn't see much with my fake brown contacts...

Sitten koitti lauantai, ensin töitä ja sitten: party time! On aina kivaa käydä ulkona mun parhaiden ranskalaisten kavereiden kanssa (ja T:n, joka ei oo ranskalainen). Tällä kertaa me juhlittiin P:n 30-vuotis synttäreitä. P oli varannut yhestä baarista yläkerran vaan meidän käyttöön ja illan teema oli "chic détail choc", eli asun täytyi olla tyylikäs, shokeeraavaa yksityiskohtaa unohtamatta. Itse en halunnut näyttää naurettavalta, joten tyydyin vain shokeeraavaan glitter silmämeikkiin. Jotta en näyttäisi ihan samalta kuin yleensä, ostin ruskeat piilarit, mutta taisin olla itse eniten shokissa, koska en nähnyt niillä paljon mitään...

nails in same style!

Some outfits and "détails choc" were memorable...

Jotkut asut ja choc-yksityiskohdat olivat unohtumattomia...



always so chic A

S is a fan of piercings

M wants to give girls a kiss

B partying in Ibiza-style

 

                                     

T bought new glasses! She didn't wear them the whole night though...

 



My personal favorite was B who came chic and handsome as always but wearing flip-flops. Everyone was staring at him when he walked around in the bar.

But we should'n forget that this was a birthday party so of course there was a beautiful birthday-girl, prestiges cakes and wonderful presents!

Mutta ei unohdeta, että kyseessä synttärit ja synttäri-bileisiin kuului totta kai kaunis päivänsankari, upeita kakkuja ja ihania lahjoja!



S master baker and her team did it again

 

 

Happy Birthday, P!



enjoy your new Marc Jacobs, it's gorgeous!
 

The party was cool and it was great to see you all. Hope everyone had fun and thanks P for organizing! And thanks M for walking me home. :)

I'm quite proud of myself because after all this, I woke up early on Sunday morning and went to Zumba and Body Attack. And then I cleaned up my apartment but that took the last energy I had so I gave up the idea of even thinking about school and went to my big sis M's place. She had cooked for me as always and she knew how to spend a perfect Sunday evening: girl-talk, chocolate and a romantic movie, could something be more relaxing? M's movie collection wasn't huge but we found "When Harry met Sally". We came to the conclusion that Harry is ugly, same as all the other men in the film but that Sally still loves him so maybe we're too superficial and thinking too much about looks. Sally and Harry were so cute together that we almost started to cry. But at the same time we felt hopeful that one day we'll find true love too. Waiting for that....

Juhlissa oli huippu kivaa ja oli ihanaa nähdä taas kaikkia. Toivottavasti kaikilla oli hauskaa ja kiitos P! Ja kiitos M, että taas saatoit mut kotiin. :)

Oon aika ylpeä itestäni, koska kaiken tän jälkeen, heräsin aikasin sunnuntaiaamuna ja menin Zumbaan ja Body Attackiin. Ja sen jälkeen siivosin, mutta siihen meni mun viimeset energiat enkä siis viitsinyt edes ajatella mitään kouluun liittyvää. Sen sijaan menin isosiskoni M:n luo. Se oli kokannut mulle ja se tiesi, miten vietetään täydellinen sunnuntai-ilta: höpöttelyä ties mistä, paljon suklaata ja romanttinen leffa, voisiko mikään olla rentouttavampaa? M:n leffakokoelma ei ollut suuri, mutta me löydettiin "Kun Harry tapasi Sallyn". Me tultiin siihen lopputulokseen, että Harry on ruma, niin kun kaikki muutkin leffan miehet, mutta että Sally kuitenkin rakastaa sitä ja ehkä me ollaan siis liian pinnallisia ja keskitytään liikaa ulkonäköön. Sally ja Harry oli niin söpöjä, että meitä alkoi itkettää, mutta samalla meille tuli toiveikas olo, että jonain päivänä mekin löydetään meidän unelmien prinssit. Sitä odotellessa...

Welcome to M's movie theater!

This is what Sunday evenings should be about!



Love you my sis

And now it's Monday again... But something really surprising happened today: after almost five months of waiting, I finally got my own mailbox, yey!

Ja taas on maanantai.. Mutta tänään tapahtui jotain ihmeellistä ja yllättävää: melkeen viiden kuukauden odottelun jälkeen sain vihdoin oman postilaatikon, jee!



Beautiful isn't it? ;)



 

Have a perfect week everyone,

xoxo: Emi

 

Oh what a Monday

Monday's are always hard, I bet everyone can agree on that. The relaxing (or not) weekend is behind and a new week of school or work is in front of us. Depressing. I have classes on Mondays from half past nine till six and today was even worse cause I had my accounting exam at 8 o'clock (and I woke up at 5 to read through my notes!). I think organizing an accounting exam at 8 o'clock on a Monday morning is just mean and bullying students! And well it went really bad but that was expected so it's fine, I'm just happy it's over. Then my day went on normally which means three more hours of accounting and company law and then three hours of labour law. Lectures in French are nowhere near as difficult as two years ago when I started at Uni but still understanding everything and writing everything down takes lots of energy and concentration and if I let my thoughts wander for ten seconds, I immediately get lost. And during the lunch break I also have to speak French to everyone so it's not really a break for my brain. Of course it's nice to chat with friends but sometimes I'm just so tired that I would like to disappear for a moment and just be alone. And after having spent the whole day thinking in French, I still had my Spanish class! I really like learning Spanish too but again I have to switch my brain to a different mode and it's really tiring. And the best part is translating words or expressions from Spanish into French, that's when everything gets mixed up!

 

 

Maanantait on aina vaikeita, kaikki voidaan varmasti olla samaa mieltä siitä. Rentouttava (tai sitten ei) viikonloppu on takana ja uusi viikko koulua tai töitä edessä. Masentavaa. Maanantaisin mulla on koulua puoli kymmenestä kuuteen ja tää maanantai oli vielä kamalampi, koska mulla oli mun kirjanpidon + yritysjuridiikan koe aamulla kello kahdeksan (ja olin herännyt viideltä, että ehdin kerrata mun muistiinpanot!) Mun mielestä on tosi ilkeetä ja opiskelijoiden kiusaamista pitää koe kaheksalta maanantaiaamuna! Ja se meni ihan huonosti, mutta se oli odotettavissa, eli ei se mitään, pääasia, että se on ohi. Kokeen jälkeen päivä jatkui normaalisti, mikä tarkoittaa kolme tuntia lisää kirjanpitoa ja yritysjuridiikka ja sen jälkeen kolme tuntia työoikeutta. Luennot ranskaksi ei oo enää läheskään niin vaikeita kun kaks vuotta sitten kun alotin yliopistossa, mutta silti vaatii paljon energiaa ja keskittymistä, että ymmärrän ja saan kirjoitettua ylös kaiken. Jos annan ajatusteni vaellella hetkenkään, oon heti ihan pihalla. Ja lounastauonkin aikana mun täytyy puhua ranskaa, eli mun aivot ei oikeestaan saa levätä. On kiva jutella kavereiden kanssa, mutta välillä oon vaan niin väsynyt, että haluaisin kadota hetkeksi jonnekin ja olla yksin. Ja kun oon koko päivän ajatellut ranskaksi, niin maanantai-iltapäivisin on vielä espanjan tunti! Espanjan opiskelu on kivaa, mutta taas pitää ajatella eri kielellä ja se on tosi väsyttävää. Kaiken huippu on käännöstehtävät espanjasta ranskaksi, viimeistään siinä vaiheessa kaikki menee ihan sekasin!

 

 

But one good thing at school today: the heating in the auditorium is finally working! Or it worked today, we'll see how it's going to be tomorrow... Seriously, the building is new so everything should be working but apparently it's so new that they still have some technical difficulties there. For over a month now, we've been freezing to death during lectures. At some point, I couldn't take notes anymore because my fingers where so cold that it was impossible to type on my laptop. How nice studying can be!

Jotain hyvääkin tänään koulussa: luentosalin lämmitys toimii vihdoin! Tai ainakin toimi tänään, saa nähdä miten on huomenna... Oikeesti, en voi ymmärtää, meidän koulurakennus on ihan uusi, joten kaiken pitäisi toimia, mutta ilmeisesti se on niin uusi, että kaikkia teknisiä ongelmia ei ole vielä ratkaistu. Yli kuukauden ajan me ollaan nyt paleltu ja hytisty jääkylmässä luentosalissa. Jossain vaiheessa en voinut enää tehdä muistiinpanoja, koska mun sormet oli niin jäässä etten voinut enää kirjottaa. Kuinka ihanaa opiskelu voikaan olla!



Me and S last week, trying to survive the cold...

When I was finally done with my Spanish class and the whole terrible day I was tired but super happy to meet up with my friend G that I hadn't seen in like three weeks I think. We came to le Marais and wanted to go to a Créperie near me that I had seen the other day. The place looks really cute, everything is light pink, princess-style, that's why I wanted to go there. :) But it was closed (but I'll go there some other time soon!) so we chose another bar that looked nice and realized that we needed to eat something more than crèpes. So we had delicious burgers and good wine...

 

Kun vihdoin pääsin pois espanjan tunnilta ja koko kamala päivä oli ohi, olin väsynyt, mutta tosi iloinen, koska mulla oli treffit ystäväni G:n kanssa, jota en ollut nähnyt varmaan kolmeen viikkoon. Me tultiin Maraisin ja oltais haluttu mennä yhteen Créperie:n, jonka olin bongannut yhtenä päivänä. Se näyttää tosi söpöltä, sisustus on vaaleanpunainen ja prinsessa-tyylinen, siksi halusin mennä sinne. :) Mutta se oli kiinni (ei hätää, meen sinne joku toinen kerta pian!), niin valittiin yksi toinen kivannäköinen baari ja todettiin, että meillä on nälkä, crèpit ei ois edes ollut tarpeeksi. Tilattiin siis herkulliset burgerit ja hyvää viiniä... 

 

 

 

 

Looks good right? :) With G I always speak English and even though it's easier for me than French or Spanish and as much as I like my multilingual life, when I finally got home I put my Finnish Music -playlist on and just sat down and listened. Amazing. And then I started to write my blog because writing makes me relax the best (well I didn't really have anything interesting to write about but anyway). Now I'm going to listen to a couple more Finnish soothing songs and then maybe I should go to sleep. Because tomorrow is a new day and it's a Tuesday which means (as you already know): body combat -day!

Näyttää hyvältä, eikö? :) G:n kanssa puhun aina englantia ja vaikka se onkin helpompaa kuin ranska tai espanja ja vaikka tykkäänkin tosi paljon mun monikielisestä elämästä, niin kun vihdoin pääsin kotiin, laitoin mun Suomi-soittolistan soimaan, istuin alas ja vaan kuuntelin. Ihanaa. Ja sit aloin kirjoittaa blogia, koska kirjottaminen on aina niin rentouttavaa (vaikka ei mulla oikeesti ollut mitään järkevää kirjoitettavaa mutta anyway). Nyt kuuntelen vielä pari rauhoittavaa suomi-biisiä ja sit mun pitäis varmaan alkaa nukkua. Koska huomenna on uusi päivä ja se on tiistai, mikä tarkoittaa (tiedätkin jo): body combat- päivä!

 
This is my favorite of tonight's songs:

http://www.youtube.com/watch?v=d7ZFf8WDUMA

Sweet dreams, xoxo: Emi

Crazy studying...

I don't have time to blog! :( This week has been exhausting at school and I've also been at work more than I normally should. I feel like my courses at Uni just started but I'm already behind with homework and totally lost in most of the courses. I've seriously tried to be a hard-working, exemplary student this time but days just fly by and I don't have time to do everything I should. So I have exams coming and I'm starting to panic. But luckily not as much as people in my class in general. I try to stay cool and remember that these are not the final exams yet so it's not the end of the world if (when) I fail something. But I can sense the stressed athmosphere in the classroom during every lesson and it makes me go crazy too. 

 

Mulla ei oo aikaa blogata! :( Tää viikko koulussa on ollut tosi raskas ja oon myös ollut töissä enemmän kun, mitä mun normaalisti pitäisi. Musta tuntuu siltä, että koulu vasta alkoi, mutta jo nyt oon pahasti jäljessä ja ihan pihalla useimmilla kursseilla. Tällä kertaa oon oikeesti yrittänyt olla ahkera ja esimerkillinen opiskelija, mutta tuntuu siltä, että päivät vaan katoaa jonnekin, enkä mitenkään ehdi tehdä kaikkea, mitä pitäisi. Kokeet on siis tulossa ja alan pikkuhiljaa panikoida. Mutta en onneksi ihan niin paljon kun mun luokkalaiset yleisesti ottaen. Yritän pysyä rauhallisena ja muistaa, että nää ei oo vielä loppukokeet, ei siis hätää jos (kun) mokaan. Mutta voin aistia stressaantuneen ilmapiirin luokassa jokaisella tunnilla, ja siksi tuun itekin hulluksi.

Yesterday was a public holiday here so I didn't have classes but I woke up super early and spent the morning studying accounting and company law...

Eilen täällä oli pyhäpäivä eli mulla ei ollut koulua, mutta heräsin tosi aikasin ja opiskelin koko aamupäivän kirjanpitoa ja yritysjuridiikkaa...

 

 

Then I went to work and it was insane there too. As if all the Parisians had decided to enjoy their day-off by coming for shopping at "Les Quatre Temps". And of course by having a smoothie after a tiring shopping tour. After work we were all super tired but me and my colleague R felt like we deserved a drink so we went to Bastille for wine and tapas and later our colleague M also joined us. After a hard day it was so nice to finally relax and have fun with friends.

 

Loppupäiväksi menin töihin ja sielläkin meno oli järjetöntä. Ihan kuin kaikki pariisilaiset olis päättäneet nauttia vapaapäivästä shoppaillen "Les Quatre Temps":ssa. Ja raskaan shoppailukierroksen jälkeen ne kaikki tarvitsi totta kai smoothien. Me oltiin kaikki ihan poikki työpäivän jälkeen, mutta mä ja  mun työkaveri R oltiin sitä mieltä, että me ansaitaan drinkit. Ja mentiin siis Bastillelle viinille ja tapaksille ja myöhemmin myös työkaveri M liittyi seuraan. Väsyttävän päivän jälkeen oli ihanaa vihdoin rentoutua ja pitää hauskaa kavereiden kanssa.

 

 

 

But this morning I had to wake up early again and study a little before going to school (I know I sound really hard-working! Well at least I'm pretending to be...). And surprise, when I got to school I was already so tired that I just wanted to cry. I would like to say that thank god it's Friday night but since my weekend consists of working and revising accounting and Access-spreadsheets, I don't know if I'm so excited about it. I hope I'm going to survive my next week's exams - only to have two more the following week... I love my life, hopefully you're doing better! Courage mes chers amis!

 

Mutta tänä aamuna mun piti taas herätä aikasin, että ehdin opiskella vähän ennen kun lähdin kouluun (tiedän, mä kuulostan tosi ahkeralta! Ainakin esitän, että muka oon...). Ja yllätys yllätys, kun pääsin kouluun, olin jo niin väsynyt, että teki mieli itkeä. Haluisin todeta, että luojan kiitos on perjantai-ilta, mutta koska mun viikonloppuuun kuuluu vaan töitä ja kirjanpidon plus Acces-taulukoiden kertausta, niin en taidakaan olla kovin innoissani. Toivon, että selviän hengissä ens viikon kokeista - voidakseni alkaa valmistautua seuraavan viikon kokeisiin... Rakastan mun elämää, toivottavasti teillä menee paremmin! Courage mes chers amis!

 

xoxo: Emi

 

 

Ps. To cheer me up, I dropped in quickly at Sephora (this time I got a sample of Miss Dior!) and decided to buy a new nail polish to complete my Sephora nail polish-collection. I chose the dark purple, it's original and fits the autumn style of clothing. :)

 

Ps. Piristääkseni itseäni, pistäydyin nopeasti Sephorassa (tällä kertaa sain Miss Dior -näytteen!) ja päätin ostaa uuden kynsilakan täydentämään Sephora -kynsilakkakokoelmaani. Valitsin tummanliilan, se on omaperäinen ja sopii syystyyliin. :)